Näsijärvi II:n lyhyt historia
Laivan rakennutti Varkaudessa puutavarayhtiö Neptun Oy:n proomuhinaajaksi Längelmäveden-Vanajaveden reiteille ja laiva sai nimen Neptun II.
Kuitenkin jo ensimmäisenä kesänä 1929 osoittautui, että laivan syväys oli liian suuri Pyhäjärven vesistöön.
Eipä siinä muu auttanut, kuin kuin siirtää laiva sopivampaan vesistöön: niinpä lumettomana talvena 1930 laiva siirrettiin Näsijärvelle, ja sen tilalle tuotiin Näsijärveltä saman yhtiön hinaaja Panu. Näsijärvelläkin Neptun II oli aluksi proomuhinaaja.
Kun Neptun-yhtiön pääomistajiin kuuluva Frenckellin paperitehdas myytiin porilaiselle Rosenlew-yhtiölle ja se lopetti toimintansa Tampereella, lakkautettiin syksyllä 1930 myös Neptun-yhtiö. Yhtiön omaisuuden jaossa Neptun II siirtyi Rosenlew-yhtiölle. Uuden yhtiön myötä laivan nimeksi muutettiin keväällä 1931 Näsijärvi II. Se korvasi vanhan Näsijärvi-hinaajan, josta sittemmin tuli Kotvion sahan hinaaja Kotvio II - yksi edelleenkin liikkeellä olevista Näsijärven höyrylaivoista, kotipaikkana tosin nykyään Vilppula. Juuri Rosenlewin ajan muistona Näsijärvi II:n korsteenissa komeilee punatähti, joka oli Rosenlewin hinaajalaivaston tunnus.
Näsijärvi II siirtyi Kokemäen uittoyhdistyksen omistukseen keväällä 1944, kun Näsijärvellä siirryttiin erillisten yhtiöiden uitoista yhteisuittoon.
Niinpä syksyllä 1967 Kokemäenjoen uittoyhdistyksen toiminta lopetettiin.
Laivalle koitti outo toimettomuus, ja uhkana oli jopa romuttaminen. Muutamia vuosia seisottuaan Näsijärvi II myytiin keväällä 1971 Lehtimiehet Oy:lle, jonka omistajana oli Urpo Lahtinen. Laivan pito oli kuitenkin kallista ja aikaavievää. Ylläpitovaikeuksien vuoksi laiva lahjoitettiin Tampereen kaupungille museolaivaksi keväällä 1976.
Kaupunki ei kuitenkaan löytänyt laivalle sopivaa käyttöä, ja ylläpito aiheutti isoja kustannuksia. Laiva seisoi satamassa ja rapistui hiljalleen. Tampereen Pursiseuran höyrylaivaharrastajat huolestuivat laivan kohtalosta, ja anoivat laivan hallinta- ja käyttöoikeutta. Se luovutettiin laivan kunnossapitoa vastaan Tampereen Pursiseuralle syksyllä 1980.
Alkoi kiivaan kunnostustyön aika. Höyrylaivaharrastajat kunnostivat laivan jälleen liikennöintikuntoon, ja ensimmäiset risteilyt tehtiin kesällä 1981. Laivalla ajettiin lähinnä satunnaisia huvimatkoja Näsijärven vesistön eri kohteisiin.
Kunnostustyö ei kuitenkaan laivassa lopu koskaan: talvella 1994 laivan höyrykattilaan uusittiin tuliputket eli tuubit omana työnä. Vaihtotyö kesti koko talven, ja apua saatiin höyrylaivaharrastajilta ja asiantuntijoilta Päijänteen laivoista.
Kevään 1995 telakoinnin yhteydessä laivaan rakennettiin ympäristövaatimukset täyttävä septitankki. Samana vuonna laiva myös katsastettiin matkustaja-alukseksi, jotta ylläpitokustannusten kattamiseksi voitiin ajaa charter-risteilyjä. Näillä risteilyillä oli ja on edelleen tärkeä rooli laivan kunnossa pysymiseksi.
1960-luvulla höyrykattilan alle oli asennettu öljypolttimet, jolla tarvittava höyry saatiin aikaan. Tämä ei kuitenkaan oikein sopinut perinnehöyrylaivan imagoon, etenkin konehuoneessa jatkuvasti ‘huutanut’ dieselgeneraattori häiritsi rauhallista matkantekoa. Asiaa mietittiin ja harkittiin, kuten Hämeessä tapana on, ja lopulta vuonna 2005 kattilaan tehtiin muutostyöt, joilla laiva saatiin taas halkokäyttöiseksi. Ajatuksen pääarkkitehtinä ja toteuttajana oli konemestari Mikko Valanto. Samalla laivaan uusittiin sähköjärjestelmä. Nykyisin käytössä on akusto ja höyryturbiini. Normaali 230-voltin jännite saadaan aikaan invertterin avulla.
Vuonna 2015 Tampereen kaupunki luovutti laivan kokonaan Tampereen Pursiseuralle. Tämäkin osoittautui kuitenkin välivaiheeksi: vuoden 2017 alusta perustettiin yhdistys Höyrylaiva Näsijärvi II ry, jolle laivan omistus siirtyi. Näsijärvi II:ta vuokrataan edelleem tilausristeilykäyttöön, ja niiden lisäksi ajetaan höyryharrastajien omia reissuja. Tarkoituksena on, että laiva liikkuu, koska tällöin laiva pysyy myös kunnossa. Risteilyistä saadut tuotot käytetään kokonaisuudessaan laivan kunnostukseen ja ylläpitoon. Yhdistyksen jäseneksi voi myös liittyä, vuoden 2023 jäsenmaksu on 75 euroa. Lisätietoja voit kysyä esim. yhteystietolomakkeen tai yhteyshenkilöiden kautta
Lisälukemista: Valanto, Juhani. Näsijärvi II:n pitkä tie perinnehöyrylaivaksi. Korsteeni 2011. Suomen Höyrypursiseura.
Kiinnostuitko? Tue toimintaamme risteilemällä!